Sashiko-kirjonnan tietopaketti

 

Sashiko on lähtöisin Japanista.

Köyhät maaseudun asukkaat ja kalastajat hyötykäyttivät jokaisen - pienenkin - kangastilkun. Erilaiset indigolla värjätyt kangastilkut yhdisteltiin sashiko-pistoilla olemassaolevaan pintaan. Tekniikkaa kutsutaan boro-korjaukseksi. Näet lisää kuvia borosta tästä linkistä.

Boro-tekniikalla korjatuista vaatteista tuli tietenkin paksuja. Ne sopivat kalastajille lämpimiksi takeiksi, mutta niitä käytettiin vielä esimerkiksi II maailmansodan aikaan palokunnan vaatteina. Vedellä kasteltu takki antoi palosuojaa.

 

Sashiko tehdään etupistoilla. Sashiko-neula on pitkä, koska tarkoituksena on kerätä useampi pisto kerralla ja vetää lanka sitten kaikkien läpi. Näin jäljestä tulee suoraa. Pistovälien pitäisi olla noin puolet itse piston pituudesta. (Siihen kauneuteen en vielä ensimmäisellä kerralla päässyt)

Ajan kuluessa sashiko-tekniikka levisi myös ylempiin kansanluokkiin. Rikkaammilla ei ollut tarvetta säästää kangasta, vaan he alkoivat käyttää tekniikkaa kuviointeihin. Koristeellisempi sashiko kehittyi 1700-luvulla.

Sashikon perinteisen kuviot ovat geometrisiä ja toistuvia.

Sashiko-kirjontaan on olemassa omia lankojaan. mutta pärjäät hyvin ohuehkolla kirjonta- tai virkkauslangalla. Tärkeintä on, että lanka ei jousta. Töiden perustaksi tarvitset liitupiirroksen. Etsi siis viivoitin ja liitua. Alla kuva Simple sashiko-kirjasta.

Sashiko-kirjonnassa ei tehdä yhtä kuviota loppuun heti, vaan edetään esimerkiksi yksi suora kerrallaan koko kankaanpalalle. Kuvio muodostuu näistä suorista hiljalleen kokoon. Minusta tämä oli ensin hieman hankalaa. mutta hiljalleen aloin ymmärtää logiikan.

Jos jäit kaipaamaan lisätietoa, suosittelen näitä kirjoja:

Sashiko-kirjontaa voi kokeilla minkälaiselle kankaalle tahansa, mutta minä halusin käyttää farkkukangasta. Omani oli ehkä liian paksua. Tässä tulos tunnin kokeilun jälkeen. Sashikossa pistot eivät saisi pääsäännön mukaan kohdata, eli kulmassa ei voi olla loppuva ja lähtevä pisto yhdessä. Edellä kerrottu selkiytyy tämän linkin avulla.

Ensimmäiseksi pitää tottua tekemaan tasakokoista etupistoa.

Liituruudukko on kankaan toisella puolella. Päätin kääntää työn, koska kangas näytti paremmalta tältä puolelta. Erityisen kiinnostunut olen kuitenkin boro-korjauksesta, koska sillä voi tehdä hienoa jälkeä ehjiinkin farkkuihin. Käytännössähän se on tuota etupistoa nätisti ja tasaisesti linjassa. Kun oppii tuon piston, on jo aika pitkällä! Alla olevat pistot tein lyhyellä neulalla ja yksi pisto kerrallaan. Eron huomaa. Eli tärkeintä on tosiaan vetää lanka vasta useamman kerätyn kangastaitteen lävitse.

Sashiko-neulapaketti maksoi viitisen euroa.

Tässä suomeksi lisää sashikosta, mukana on myös ohje liinan tekoon.
https://punomo.fi/pienta-kivaa/kirjonta-pienta-kivaa/sashiko-kirjontaa-suomalaisittain/

Tässä taas erittäin hyvä teksti neulankäytöstä sashikossa (englanniksi):
https://www.purlsoho.com/create/sashiko/

Tämän kautta pääset monille sivustoille, joissa käsitellään asiaa. Englanniksi nämäkin, mutta kuvat kertovat paljon.
https://radianthomestudio.com/best-sashiko-embroidery-tutorials-projects/

Lopuksi vielä loistava tietopaketti sashiko-kirjonnasta englanniksi.
https://www.seamwork.com/issues/2016/04/sashiko

Jos pidit postauksestani, jaathan sitä kavereillesi? Kiitos ❤

Sashiko-harjoituksesta voi tehdä itselleen vaikka kauniin tyynyn. Minä pidän erilaisten tyynyjen teosta. Käy vilkaisemassa ideoitani tästä! 

PS Järjestän erityisesti Tyky-päiviin, mutta myös yksittäisille tilaajille, erilaisia taide- ja käsityöaiheisia työpajoja. Käy katsomassa nettisivuiltani valmiit työpajavaihtoehdot ja tee ehdotus työnantajasi seuraavaan työhyvinvointipäivään! Toimin pääosin Pirkanmaalla, mutta auto kulkee kyllä koko Etelä-Suomen alueelle. →  www.heidikormano.com

Haluatko saada vinkin Facebook-feediisi aina, kun laitan teen uuden postauksen? 
Käy klikkaamassa itsesi seuraajaksi: 
Heidi did it