Pyörivä pönttöuuni

Teatterimaailmassa ja lavasteissa ensimmäinen suunnitelma ei välttämättä ole se johon jäädään. Tässä seuraavassa projektissa pönttöuunista piti ensin tulla kannettava 2,5-metrinen, mutta lopulta se vaihtoi ihan kokonaan paikkaa ja päätyi akselinsa ympäri kääntyväksi 2-metriseksi. Aluksi sen siis piti olla mahdollisimman kevyt ja kannettava, sitten painolla ei ollutkaan niin isoa merkitystä. Koska pönttöuuni päätyi pyöritettäväksi malliksi, siitä oli riisuttava kaikki ulkonevat osat - ja se tarkoitti taas muutoksia. Vanerisuikaleiden sijaan pintaan pitikin tehdä silmää huijaava maalaus.

Projektin vaikeimpia osa-alueita oli se, että kokosin työtä aluksi lähes viikon ajan yksin ja epätasaisella alustalla. Aikaa kului puristimien asetteluun paljon. Pituutta pönttöuunilla oli silloin vielä 2,5-metriä, joten kun oli nojattava johonkin, se oli lattia. Pientä suoristusta olikin sitten tehtävä siinä vaiheessa, kun pönttöuunista tehtiin akselinsa ympäri pyörivä. Muutaman millin(kin) heitto oli korjattava. On aina sekä ilo että hyöty tehdä töitä parin kanssa. Työ nopeutuu huomattavasti, kun toinen voi pidellä ja kannatella. Lisäksi kahdet aivot ovat paremmat kuin yhdet: osa ajatusvirheistä kariutuu nopeasti.


Alkumetreillä lavasterakentajien keskuudessa kiertää huima huhu: jostain päin taloa löytyy ihkaoikeat uunin ovet. Tämä helpottaa hommia, sillä näytelmässä ovi avataan ja uuniin heitetään puukalikka. Nyt meidän ei tarvitse tehdä ovia...


Netistä löytyi kuva vanhasta uunista. Laskimme siitä mittasuhteita omalle uunillemme. 


Halkaisija piti olla 800 mm. Syvyys 400 mm.


Pönttöuunin palasia alkaa kertyä. Sahauksen tein pistosahalla.
Pohjan ja taustalevyjen materiaali oli 18 mm koivuvaneri, muissa osissa käytin havuvaneria.


Takaosan tukipuuksi valitsin 2x2-puut.


Oville tein "uunin", johon ne saa upottaa. 


Kaarevuuden takia tuki puita oli hieman höyläiltävä ulkoreunastaan.
Tässä vaiheessa uuni on vielä 2,5-metrinen ja yritän tehdä siitä mahdollisimman kevyttä. 


Näyttää ihan kivalta ja projekti etenee lähes kivuttomasti.


Uuni on nyt lyhentynyt 2-metriseksi ja pintaan aletaan asettaa 4 mm vaneria.


Sitten alkavat ongelmat! Pönttöuuni vääntää vinoksi ja vaneri ei asetu kunnolla. Nykyisillä tiedoillani minun olisi pitänyt kiinnittää pohja täyssuoraan lattiaan ja rakentaa uunia siihen. 

Tätä muuten kutsutaan kantapään kautta-oppimiseksi. 


Saan apuvoimia. Pönttö painetaan maahan ja sitä oikaistaan mahdollisimman paljon. Toinen pää ruuvavaan kiinni lattiaan ja toiseen päähän nostetaan kulissipainot. Koko pieni lavasteporukkamme tulee kierittämään vaneria kiinni uuniin. 


Urakka ohi. Pientä viilausta ja pieni hyväksyttävissä oleva vinous. 
Testikatsonnassa ei näy edes ensimmäisellä katsojariville. 


Pönttöuunin tähtiventtiili. 


Myös tuhkaluukku löytyi teatterin varastoista. Sain työparini takaisin ja pääsimme yhdessä jatkamaan hommia. Tässä teemme aukkoa luukulle. Ja nyt on sitten keskitys tärkeää....


Muu lavasteporukka alkaa tehdää aukkoa seinään (siihen kohtaan, johon uuni tulee). 


Uunin pyöräyttämiseen tarvitaan akseli. Näin se tehdään:
Porataan suora reikä alas, keskelle ja tässä tilanteessa ihan reunaan.  


Vaneria vahvistetaan toisella vaneripalalla. Metallitapin kokeilua.


Reikää suurennetaan, jotta hitsaussauma mahtuu. 


Tappi porataan kiinni metallilevyn kera.


Lattian porataan reikä tapin kohdalle. 


Lattian ja uunin väliin asetetaan vielä vanerinpala nostamaan uunia hieman ilmaan


Yläosa kiinnitetään samoin: tappi on kiinni metallilevyssä, joka on kiinni pöntössä. 
Reiät porataan oikeille kohdille ja uuni nostetaan paikoilleen. 


VOILA!! Tässä uuni jo ensimmäisessä maalipinnassaan. 


Uunissa on nyt taustalevy. Eli osan näytelmästä näkymä on  hautausmaa. 
Teimme työparini kanssa sinne jo valmiiksi ristinkin. 


Pyöreän pinnan maalaminen käsivaralta ei olisi onnistunut millään. Teippasimme ensin tummat raot. Alle vedimme ohuen kerroksen pohjamaalia. Se sulkee teipin reunat, jotta tummempi maali ei leviä teipin alle. 


Näin se käy. 




Kommentit