Uudista ruokapöytä - maalausohjeet

Blogiyhteistyössä K-rauta Kaukajärvi, Tampere. 


Olen aina perustanut puisista huonekaluista, joita voi uudistaa, huoltaa ja rakastaa vuosikausia.
Pienellä kyttäyksellä kierrätyskeskuksista ja nettitoreilta löytää puisia huonekaluja muutamilla kympeillä - tai vain euroilla. Useimmat niistä toki tarvitsevat pienen yleishuollon, mutta jos perusta on kunnossa, niin kevyellä hionnalla ja maalilla saa käytännössä tehtyä itselleen juuri sellaisen huonekalun kuin haluaa.
Värithän eivät maailmasta lopu, ja nyt näyttää siltä, että valkoisen mahtiaika alkaa väistyä ja uudenlaista silmäkarkkia kaivataan. 
Minullakin oli viime talvena kätösissäni ilmainen, tukeva puupöytä, jossa oli valkoiset jalat ja tumma pöytälevy. Aivan liian romanttinen minulle sellaisenaan, mutta jatkettava ja tukeva täyskoivupöytä.

Maalasin sen violetiksi, enkä muuten ole katunut päivääkään. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan jotain yllättävää. 
Minulle toki kävi sitten niin, että kun ensin maalasin uuden pöydän, ja pistin sen paikoilleen, niin seinä oli uuteen kylmään sävyyn väärän värinen, joten menin ja maalasin senkin, ja sitten verhot näyttivät pahoilta ja vaihdoin ne ja penkki vaati uuden päällisen ja vanhat tuolit uudet pehmusteet, ja lopulta olinkin huomaamattanut tehnyt muutamassa päivässä uuden sisustuksen keittiöön. Noooin vain. 

Muuten! Pitkään pöytään 0,9 litraa huonekalumaalia oli juuri ja juuri riittävä, kannattaa siis laittaa maalisävyn tiedot talteen, jos joutuu lisäostoksille.

Ostin talvella yhdessä mieheni ja pankin kanssa rintamamiestalon, joten violetti pöytä päätyy nyt työhuoneeni pöydäksi ja tuleva keittiö saa uuden pöydän.
Jos olen jotain kierrätyshuonekaluista oppinut, on se, että osta kun näet hyvän, koska uutta ei välttämättä tule vastaan. Siksipä päädyin hankkimaan huonekalun ennen kuin remonttia oli edes aloitettu!
Pöytä on 100% akaasiapuuta. No niin. Olisin hyvin mielelläni ostanut koivua ja muuta suomalaista lajia - uutena en olisi trooppiseen lajiin tarttunut. Mutta kierrättämällä ei aina osu materiaalit ja malli ihan täysin yhteen. Me nimittäin halusimme ihan valtavan pöydän. Tämä onkin heittämällä hyvä 10 ruokailijalle. Hyvä fiilis oli kuitenkin siitä, että pöytä sai jatkaa elämäänsä meillä arvostettuna huonekaluna eikä joutunut vaikkapa polttoon. Mielummin niin.

Pääset mukaan kunnostusprojektiin ja nappaamaan vinkit myös oman puupöytäsi tuunaukseen.
Jos et jaksa lukea koko ohjeistusta, tee edes nämä:
1.Tee pohjatyöt kunnolla. Pese pois lika ja rasva pöydän pinnasta ja hio pinta. 
2. Käytä hyvää sivellintä. 
3. Maalaa mieluiten ohuilla kerroksilla kuin yhdellä paksulla.  
4. Tee pitkiä vetoja ja kaikki samaan suuntaan. 
5. Nosta pöytä maalatessa irti lattiasta, jotta saat jalat alas asti kunnolla maalatuksi. 
Sitten yksityiskohdat:

Minulla oli käsissäni siis akaasiapöytä. Pinta oli matta, karhea ja en ihan tiennyt, mitä pinnassa oli. Maalia se ei ollut, jos se oli lakkaa, se oli mattaa ja ohuesti pintaan vedetty. Se saattoi olla vahaa. Otin yhden noin 5 kiloa (!) painavan jalan K-rautaan ja kysyin suoraan, että mikä heidän mielipiteensä oli (minä olen aina ollut aikamoinen kyselijä). Pienen pyörittelyn jälkeen päädyimme yhteistuumin vahaan.
Vanha pintakäsittely määrittää hiukan, mitä voi tehdä. Jos alla olisi maali ja pintaan haluaa uuden maalin, sitä ei tarvitsisi kuin hieman hieraista rikki (vaikkapa 120 hiekkapaperilla). Koska alla oli vaha, se piti saada kokonaan pois. 
Vaha ei imeydy kovin syvälle, joten reippaalla hionnalla se kyllä irtoaa. Jos minulla olisi ollut oikein koukeroinen huonekalu, minun olisi ollut järkevää tehdä uusi vahapinta, koska hionta olisi ollut liian kova nakki, mutta koska pinta oli aivan suoraa - pääsin jyrnyttelemään koneella. Minä nimittäin halusin pintaan tammen sävyisen lakan.


Jos siis haluat muuttaa puisen pöydän esimerkiksi juuri tälle tammensävylle, tarvitset:

- hiomapaperia (60 alkuun ja 120-240 viimeiselle kierrokselle) ja koneen hommia helpottamaan.
- leveähkön lakkasiveltimen (suositan lämpimästi Anza-merkkisiä)
- sävytettyä lakkaa (esimerkiksi tuo Teknoksen Helo Aqua on vesiohenteisena ja ulkokäyttöönkin sopivana erittäin hyvä vaihtoehto. Ylimääräisen lakan voi käyttää vaikka pihahuonekaluihin.)
- palikat, jonka päälle nostat pöydän
- hengityssuojaimen tai edes huivin naamalle, jos hiontapöly nousee ilmaan eikä sinulla ole koneessa imuria.


Hioin muutaman tunnin. Ensin hiontapöly oli nahkeaa, sitten se alkoi olla kevyempää. Siitä tiesin, että vaha on poissa. Tässä alla kuva hiotusta pöydän pinnasta ja hiomattomasta jalasta.
Hionnan jälkeen ilmassa leijui aivan liikaa pölyä lakkausta ajatellen. Imuroin kaiken minkä pystyin ja pyyhin pöydän pinnan ja lähdin nukkumaan - mitään ei tapahtuisi ennen seuraavaa päivää.

Seuraavana päivänä pyyhin kaikki pinnat nihkeällä rätillä vielä pariin kertaan ja voin kertoa, että pölyä irtosi! Sitten lakkapurkki auki, kunnon sekoitus ja pensseli heilumaan. (Lakkaa voisi ohentaa vedellä ekaa kerrosta varten, minä tyydyin ohueen kerrokseen)
Aloita jaloista - älä länttää maalia heti ensimmäisenä pöydän pinnalle, vaan ota tuntumaa jaloista ja tee ne ensin huolella loppuun. Ennen kuin alat vetää pöydän pintaa, tarkista valumat vaikkapa konttaamalla pöydän alla - oikeasti - kiität itseäsi myöhemmin. 


Yllä kuva siitä vaiheesta, kun olin saanut alaosat lakattua. Värin muutos oli aika selvä! 



Sitten pöydän pinta. Ja huom: 1) puunsyiden mukaisesti. 2) Piiitkiä vetoja, samaan suuntaan. Tasaa lopuksi yksi pitkä veto koko pöydän mittaisesti. Minä pomputtelin matkan varrelle ensin tasamäärän lakkaa ja vetäisin sitten pinnan tasaiseksi. 3) Tarkista valumia koko ajan. 4) Kierrä lopuksi ympäri pöytää vaikka taskulampun kanssa ja tarkista valumat, vielä kun voit pyyhkäistä ne helposti siveltimen avulla pois. Kierrä ylhäältä alas ja sivulta toiselle.


Ensimmäisen kerroksen jälkeen pöytä näytti jo mahtavalta! Kuivumisaika oli vain tunti, mutta olin kylmähkössä tilassa, jolloin kuivuminen hidastuu. Laitoin pöydän alle siirrettävän patterin lämmittämään puuta ja lähdin kahville.

No niin, sitten kerros kaksi. Lakkaaminen nostaa puun "karvaa ylös" ja jos oikein oikein tekee, pieni erittäin hienolla paperilla tehty välihionta olisi paikallaan. Tässä vaiheessa minä oikaisin pikkiriikkisen. Koska en jaksanut.

Noin ylipäänsä minun on sanottava, että ainahan sitä on alati tarkempia ohjeita asioiden tekemiseen ja minun mielestäni on kauheaa, jos ihmisen tekemisen riemua rajoitetaan sillä, että joku besserwisseröi intohimot viemäristä alas.
Joten rakas lukijani, tee juuri niin isolla innolla ja tarkasti kuin vain sinusta tuntuu. Vain tekemällä voi oppia ja jostain on aloitettava. 
Ja niin rintamamiestalon remontoitavassa kellarissa, iltapäivän alkuhämärissä ja työmaavalon katveessa, toinenkin kerros valmistui. Pinta kiiltää kuvassa vielä hieman tuoreesta lakasta. Muuten, kiiltävä lakka on syntisen vaikeaa levittää komeasti. Itse jopa pidän mattapinnasta - myös seinämaaleissa. Joten suositan jotain muuta kuin kiiltävää lakkapintaa ensimmäiseksi työksi. Se antaa paljon anteeksi.

Tässä vaiheessa mieskin tuli kellariin ja antoi oikein kehut pöydän ulkomuodosta (syystäkin!).

Lopuksi pesin kelpo siveltimeni huolella: ensin vedellä niin kauan, että maalia ei enää irtoa, tämän jälkeen saippua kehiin ja huljutetaan vettä ihan joka puolelle karvoja. Lopulta kuivatetaan sivellin vaakatasossa.

Hyvä sivellin on hyvä sivellin - ja sitä pitää arvostaa. Hyvällä huollolla pidät siveltimet kauan käytössä.

Tässä vaiheessa loppukuva valmiista keittiöstä pöytineen olisi tietenkin ollut huippua. Valitettavasti nykyinen keittiömme on vasta pilke keittiövalmistajan silmäkulmassa. Ehkä joskus, kun remontti valmistuu...

Suurin osa näistä lakkaamiseen tarkoitetuista ohjeista ovat aivan yhtä käypiä maalaamiseen. Älä siis anna sen rajoittaa itseäsi. 

Oikein hyvää tuunausiloa sinulle!!!!
Käy klikkaamassa itsesi FB-seuraajaksi, saat vinkin uudesta postauksesta ja muita pikkuvinkkejä matkan varrella: 
Heidi did it

Vilkaise myös blogini muita tekstejä:
Heidi did it -pääsivu

PS Järjestän erityisesti Tyky-päiviin, mutta myös yksittäisille tilaajille, erilaisia taide- ja käsityöaiheisia työpajoja. Käy katsomassa nettisivuiltani valmiit työpajavaihtoehdot ja tee ehdotus työnantajasi seuraavaan työhyvinvointipäivään! Toimin pääosin Pirkanmaalla, mutta auto kulkee kyllä koko Etelä-Suomen alueelle. →  www.heidikormano.com 

Kommentit

Maiju sanoi…
Hei, onpas kiva postaus. Mulla on tuommoinen täyspuinen koivupöytä ja tuolit, ja haaveilen aina välillä salaa pöydän maalaamisesta. Pinta on lakattu, joten luulen että vanha lakkapinta pitäisi saada kokonaan pois. Mitä luulet, pitäisikö sitten maalatun pinnan päälle laittaa vielä lakka?
Heidi Kormano sanoi…
Hei MaijuS! Jos maalaat pöydän kunnollisella huonekalumaalilla, ei lakkoja päälle erikseen tarvita. Jäljestä tulee todella tasaisempi, jos saat pinnan kunnolla hiotuksi. Jos ei ole omaa konetta, lainaa. Se kannattaa. Harjoittele hieman hiontakoneen käyttöä ensin, jos se ei ole tuttu vehje. Samoin maalaus: aloita tuoleista, niin käsi kehittyy!! Ja kiitos kommentista 😊😊 Heidi
Heidi Kormano sanoi…
Ja vielä MaijuS - jos alla on lakka, riittää myös että hierrät vain pinnan auki, jotta maali tarttuu, siis kaikkea lakkaa ei tarvitse saada pois. Mutta jos siinä on kulumia jne, silloin on parempi poistaa kaikki kyseiseltä alueelta, esim pöydän kannesta. H
Nimetön sanoi…
Vau, ihanan violetti pöytä. Totta kyllä, mielummin käyttöön kuin polttoon. Itsekin ajattelin yhden hyllykön maalata uudelleen.
Rohkea värivalinta! Minä en varmaan uskaltaisi, mutta ihailen, kun muut uskaltavat :)
Heidi Kormano sanoi…
Kiitos Laura, ajattelin, että jos en tykkää, maalaan yli. Mutta tykkäsin tosi paljon.
Anonyymi sanoi…
Hei Heidi,

Tuli kyllä hieno ja todella siistiä jälkeä. Paljonko tämän hinnaksi tuli? Tarvikkeet siis? Kysyin yhdeltä firmalta, niin pöydän maalaus 350€.

Suosituimmat tekstini kautta aikojen