Metallipajan ensimmäiset suojakit

Ensimmäiset metallipatsaani ovat tosiasia ja olen niihin todella tyytyväinen.

Käsitöiden tai taiteen tekeminen on minulle elinehto. Maalasin nuorempana ahkerasti. Tein myös sekatekniikalla kollaaseja. Himo maalaamisen kuitenkin hälveni, enkä löytänyt itseäni viihdyttävää taiteilukeinoa sen jälkeen. Ei sillä, että en olisi hymyillyt keramiikassa tai metalligrafiikan tunneilla. Siellä ei ole silti ole tullut sitä ihanaa flow-tunnetta, jolloin unohtaa hengittää.

Minä löysin sen nyt metallipajalta. Rakastan etsiä herkkuja rautaromukasasta. Pidän siitä, että asiat voivat olla sinnepäin. Että keksin keinon maalata metallia juuri minulle sopivalla tyylillä. Että yhdistelemällä erilaisia osia luon kokonaisuuden, jota en osannut odottaa. Ja että pieni hitsauslaitteeni on sittenkin kunnon työkalu ja pajaa minulle vuokraava herra kannustava, vaikka varmasti pyöritteleekin silmiään 40 vuoden hitsauskokemuksellaan.

Me so happy. 

Heidididit - metallitaidetta
Pingviini muovilla 
2018. Sekatekniikka. Korkeus 45 cm. 

Heidididit - metallitaidetta
Rippikoululainen 
2018. Metalli. Korkeus 45 cm

Kommentit

Tuula sanoi…
Söpöjä nuo tekemäsi patsaat ja hauska, että sinulla on oma pieni hitsauslaite. Olisi itsekin kiva väkerrellä jotakin, mutta taidot puuttuvat. Hienoa, että olet löytänyt itsellesi mielenkiintoisen tekemisen.

Suosituimmat tekstini kautta aikojen